AVOINNA kesällä 2023 7.6.-27.8.2023, ke-su 11-17 (juhannusaaton ja -päivän suljettu).
7.6.–2.7.2023
Vielä viikonloppuun asti Vilmalotta Olivia Schafhauserin näyttely Koivulinnassa. Taiteilija itse on paikalla sunnuntaina 2.7.
Tervetuloa! ❤️
Ehdit hyvin hankkimaan Vilmalotan taidetta tämän viikon ajan: vilmalottaolivia@gmail.com, p. 0442309550. 😊🌺🎨
TAIDEKESÄN 2023 ALOITTAA KUVATAITEILIJA VILMALOTTA OLIVIA SCHAFHAUSER, joka valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2002. Akatemian lopputyönäyttelystä hänet poimittiin Taidekeskus Salmelan talvistipendiaatiksi, ja sitä seurasi valinta Salmelan kesän nuoreksi taiteilijaksi 2003. Galleria Uusitalo otti Schafhauserin talliinsa suoraan Salmelan kesän jälkeen. Hänellä oli ensimmäinen yksityisnäyttely Helsingissä, Galleria Uusitalossa 2004, josta tie johti useisiin näyttelyihin myös ulkomailla. Hän on osallistunut yksityis- ja ryhmänäyttelyihin Suomen lisäksi mm. Espanjassa, Skotlannissa, Englannissa, Saksassa, Ruotsissa, Portugalissa, Japanissa, Filippiineillä ja Venäjällä. Hän on työskennellyt ammattitaiteilijana valmistumisestaan asti ja saanut paljon huomiota ja arvostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Kesällä 2021 oli vuorossa 20-vuotis juhlanäyttelykiertueen aloitus Taidekeskus Salmelassa kesäkuussa ja retrospektiivi Taidekeskus Taarastissa elokuussa Lahdessa. Näyttely Pirkko-Liisa Topeliuksessa syksyllä 2022 lopetti 20-vuotiskiertueen. Seuraavaksi Schafhauser lähtee jälleen ulkomaille työskentelemään ja sopimaan näyttelyitä! Mutta ennen sitä on vuorossa vielä näyttely Suomessa, Pukkilassa!
Schafhauserin näyttely ”Matkalla valoon” on esillä 7.6.–2.7.
5.7.–30.7.2023
HEINÄKUUN TAITEILIJANA ON MINNA KINNUNEN LAHDESTA. Kinnunen on itseoppinut taiteilija. Hän toteaa, että suurin opettajansa on ollut taiteen matkalla eletty elämä ja maalaaminen itsessään vuosien tai oikeastaan vuosikymmenien ajan. Kinnunen on maalannut lapsesta asti ja käynyt taidekursseja monien taiteilijoiden opissa. Hän ohjautui Veda-taiteen äärelle 1900-luvun lopulla, jolloin Kinnunen osallistui Maija Pitz-Koposen ohjaamille Vedic Art – taiteen perus- ja jatkokursseille. ”Taiteen äärellä voi voimaantua niitä maalatessa sekä katsoessa. Taide rikastaa elämää moninaisesti ilmaisten niin paljon. Se on leikkiä, se on valoa ja varjoa, se on värienergiaa.”, toteaa Kinnunen.
Kinnusen värikäs näyttely ”Elämän sylissä” on esillä 5.–30.7.
2.8.–27.8.2023
ELOKUUSSA KOIVULINNAN NÄYTTELYTILAT TÄYTTYVÄT PÄIVI MIKOLAN TEOKSISTA.
Mikola on arkkitehti ja sisustusarkkitehti, joka perusti oman huonekaluyrityksensä Colmio Oy:n vuonna 2003. Colmio tunnetaan parhaiten moderneista, yksinkertaisista Solmio-keinutuoleista. Puu on Päiville suunnittelutyössä rakkain materiaali, mutta keinutuoli johdatti Mikolan myös perinteiseen ryijytekniikkaan ja sen myötä hän pääsi käyttämään käsiään, myös piirustuspöydän ulkopuolella. Ryijyt innostivat toteuttamaan myös luontokuvia – maalaamaan langoilla. ”Ryijyn tekeminen on hidasta, mutta samalla palkitsevaa. On aikaa ajatella, mikä lopultakin on aitoa ja välittämistä siitä, mitä tekee. Välittämistä ympäristöstämme. Uskon, että aina on mahdollista nähdä myös toisin, yksinkertaisemmin, uudesta näkökulmasta.”, Mikola pohtii.
Päivi Mikolan näyttely ”Penkki, puu ja puistotie” on esillä 2.–27.8. Näyttelyssä on ryijyjen lisäksi tuoleja ja jakkaroita.
JUHA-PEKKA IKÄHEIMO on mäntsäläläinen on pääosin itseoppinut kuvataiteilija, joka on lähes parikymmenvuotisen taiteilijauransa aikana pitänyt kymmeniä yksityisnäyttelyitä.
Hänen teostensa aiheet eivät pyöri vain yhden aiheen ympärillä, vaan teosten aiheet voivat vaihdella täysin abstrakteista tunnetiloista muotokuviin ja naiskauneudesta (klassinen aihe vuosisatojen ajan!) ”voimalausetaulujen” kautta käsittämättömän tuntuisiin automaattimaalauksiin ja ihmiselon omituisuuksien tulkintoihin. Toisinaan Ikäheimon aiheet kumpuavat raamatun tapahtumista tai
muinaisista mytologioista.
SUSANNA AUTIO on järvenpääläinen kuvataiteilija, jonka työskentelytavat ja materiaalivalinnat mukautuvat hänelle tärkeiden aiheiden perusteella. Autio käyttää usein kierrätettyä materiaalia ja valikoi jokaiseen aiheeseensa tietyn materiaalin ja tekniikan, joka määrittelee lopputuloksen. Yhdistelemällä erilaisia materiaaleja hän luo uusia muotoja tai vääristyneen version todellisuudestamme
SAULI SUOMELA: ”Rakennan teokseni usein kuvaamaan abstrakteja maisemia, luonnonilmiöitä tai emotionaalisia mielentiloja. Käyttämäni kerrostekniikka rakentaa kiinnostavia valon ja varjon alueita abstrakteihin teoksiin. Käytän maalauksissani epoksihartsia ja nestemäistä pigmenttiä, jotka valan kerros kerrokselta eri pohjille
SANNA KARLSSON-SUTISNA on monipuolisena taiteilijana tuonut kuva-ja tanssitaidetta arkeen, sekä museoihin, gallerioihin ja esitysareenoille vuodesta 1987 saakka. Hänet tunnetaan useista julkisista puu- ja betoniveistoksistaan Helsingissä, Pirkanmaalla, Lapissa. Rautatieaseman metroasemalla on nähtävillä betoni-installaatio, pysyvä Elämän Kukka taidepuisto Pikku Huopalahdessa ja ulkomailla taidepuisto Ranskan Arques la Bataillessa, Normandiassa. .
Hän toteutti 2010 puuveistosinstallaation ja performanssin sekä maalaustanssi workshopin Afrikka-näyttelyyn Emma-museossa. 2011 hän oli esillä isolla kokoonpanolla Mänttään Kuvataideviikoilla. Sanna Karsson-Sutisna on kuvataiteen maisteri (opiskellut Berliinin taidekorkeakoulussa 84-85 ja Suomen kuvataideakatemiassa 85-89, ja-99, Teak -96). Karlsson-Sutisna yhdistää luonnonvoiman ja historian ihmisen sisäiseen kehitykseen, kamppailuun ja sopusointuun kohti parempaa ja tulevaa.
MARI AULINEN:
”Maalaan koettujen kohtaamisten ja tuntemusten pohjalta, tavoitellen itselleni uutta ja tuntematonta. Aloitin elämän haurautta käsittelevän maalausprosessin Berliinissä vuonna 2006, ja jatkan sen työstämistä edelleen.
Hauraus on totta ja kaunista. Se kiehtoo voimana, heikkoutena ja mahdollisuutena. Maalaan öljyväreillä, mielelläni melko isoja teoksia. Maalatessani olen tässä, läsnä, mutta samalla tuolla jossakin. Pienikin kohtaaminen tuntemattoman kanssa antaa tilalle, jossa maalaan arvon.
Maalauksieni kautta olen pohtinut ihmisen kokemusta elämän hauraudesta. Miten ihmistä koskettaa elämän ainutkertaisuus, sen hullaannuttava ja myös kuluttava voima?
Tunteiden ja selkeiden muotojen ylittäminen kohti tiedostamatonta sisäistä tunnelmaa, on ollut merkityksellistä maalatessani. Kaikki ympärillämme oleva ei ole nähtävissä tai ulottuvissamme, mutta aavistus ja syvä kaipaus elävät ihmisessä.
Omalla työskentelytavallani ja maalauksillani haluan tuoda esille ihmisen kokemusten ja tunteiden merkitystä. Niiden pyrkimys on olla myös vastalause tiedetylle tiedolle ja ihmisen esineellistämiselle, eräänlainen muistutus inhimillisyydestä ja sen välttämättömyydestä
Osa maalauksistani ovat syntyneet aikana, jolloin prosessin alussa tunsin tyhjentäneeni itseni. Sarja sai alkunsa rukous teemasta, joka kuljetti eteenpäin. Koin maalaamisen ikään kuin meditatiivisina hetkinä, jolloin ihminen on kurottelemassa käsin kosketeltavan, varmasti tiedetyn ja nähdyn yli.
Maalauksien kautta avaan tilaa, jossa tavoittelen elävää kaipausta, vapautta, voimaa ja rauhaa. Koen ihmisen olevan omassa olomuodossaan voimaton sekä voimakas – matkalla elämänvirrassa. ”
RITVA LARSSON:
”Olen helsinkiläistynyt uusmaalainen taidemaalari, valmistuin kuvataitelijaksi aikoinani nyt jo edesmenneestä Lahden taideinstituutista. Kuvantekijänä minua kiinnostaa kaupunki eri vivahteineen; näkymät, hetket, maisemat ja kadun ihmiset. Taide, jopa hyvin perinteinen ilmaisu, voi myös mielestäni olla kantaaottavaa, ajassa kiinni olevaa ja ajatuksia herättävää. Pyrin yhdistämään hyvin perinteistä esittävää maalaustapaa nykypäivän aiheisiin, kuvaamaan ja tuomaan gallerian seinille myös inhimillistä rujoutta ja kadun sosiaalista marginaalia kohdettaan arvostavana kuvana. Toiselta koulutukseltani olen yhteiskuntatieteilijä, joten sosiaalisen problematiikan käsittely maalauksessa on sitäkin kautta luontevaa.”
2021
4.8.-28.8.2021
ALMA JANTUNEN, JOHANNES RANTASALO, MARJA MALJONEN, MARIA MUGHAL
Lasitaiteilijat Alma Jantunen ja Johannes Rantasalo ovat valmistuneet Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta lasialan artesaaneiksi, eli lasinpuhaltajiksi. Heillä on Nuutajärvellä yhteinen lasistudio Lasisirkus, joka on palkittu Ornamon Vuoden käsityöläinen -palkinnolla vuonna 2007 ja Taito-liiton Taito-palkinnolla 2016.
Jantusen ja Rantasalon töitä on useiden museoiden, sekä Suomen valtiontaidekokoelmissa.
Espoolainen Marja Maljonen maalaa etupäässä akryyli- ja öljyväreillä.
Hänen aihepiirinsä muodostuu useimmiten luonnosta. ”Maalaus on kuin hetki ympäristössä; risuja, oksia ja viivoja, sekä järjestystä, rytmiä ja tarinoita päivän tapahtumista.”
Helsinkiläisen Maria Mughalin maalaukset kulkevat teeman ”Näe minut” alla. ”Koronapandemia on koskettanut kaikkia, myös lapsia ja nuoria. Aikuisten huoli ja sosiaalinen eristyneisyys ovat
leimanneet lasten arkea. Taiteessani haluan kiinnittää huomiota lasten maailmaan, miten he kokevat tämän kaiken. Uusimpien maalauksieni teemana on mielikuvitusmaailma, unet ja unelmat. Maalaukset kertovat niistä hetkistä, kun ihmiset ”eivät ole tässä maailmassa” vaan kohtaavat toiveensa, ovat osana unelmaansa tai unta. Vaikeina aikoina unelmat ja haaveet ovat meille entistä tärkeämpiä.” Mughal on valmistunut Taiteen maisteriksi vuonna 2004.
30.6.-1.8.2021
JAN NEVA:
Maalauksia sarjoista ”KALEVALA” ja ”TAIDEHISTORIAA”
SARJASTA KALEVALA:
”Maalauksissani peilaan aikamme tapahtumia mytologioiden kautta. Mentaliteetit, maailmankuvan perustavat rakenteet ja mielikuvat ovat pitkäikäisiä. Suurten tarinoiden arkkityypit ovat kulkeneet läpi monien kulttuurivaiheiden. Monissa tapauksissa ne toimivat tiedollisen ulottuvuutensa menettäneinä, vahvasti tunteita herättävinä mielikuvina vielä nykyäänkin.
Esimerkiksi Kullervon hahmo on arkkityyppi massamurhaajasta, jonka lapsuuden lähtövinouma pilaa hirvittävällä tavalla koko elämän. Samoja tarinoita saamme jatkuvasti lukea esimerkiksi terrori-iskuissa aikanamme. Mytologiat ovat näitä arkkityyppejä täynnä ja muodostavat näin mielenkiintoisen osan maailman selitystä. Suuret tuhot, kuten taudit ja ilmastonmuutos, esiintyvät myös eepoksissa elinolosuhteiden äkillisenä huononemisena. Kuvaan sitä maailmaa joka on nykyisen maailmankuvan ja elämänymmärryksen taustalla.”
SARJASTA TAIDEHISTORIAA:
”Taiteilijana minua kiinnostaa vuoropuhelu klassisen taiteen ja nykytaiteen välillä. Jatkan maalauksen perinteen uudelleenkirjoittamista teoksissa, joissa kuvaan ajan ja olemassaolon katoavaisuutta. Taiteen historiassa katoavaisuutta on aina ikuistettu maalauksiksi ja veistoksiksi. Teoksista on tullut osa kaanonia, länsimaiden sivistyksen historiaa, jota säilytetään ja suojellaan museoissa. Minua kiehtoo ikuistaa se, mikä on meille kaunista ja arvokasta. Haluan tuoda teoksissani esiin ajan armottoman luonteen: lopulta materiaalinen todellisuus hajoaa tomuksi ja kaikki katoaa ajan suureen tuntemattomaan.”’
Satu Laurelin teokset vievät matkalle eksoottisiin maisemiin ja unelmien tuolle puolen. Ne ovat syntyneet tarpeesta nähdä enemmän, matkustaa taiteen kautta sinne missä kaikki on mahdollista. Teoksissa liikutaan ilmassa, maalla ja meressä ja näiden välillä, laajennetaan horisonttia ja etsitään unelmia.
Satu Laurel on Vantaalla työskentelevä kuvataiteilija, jolla on ollut useita näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Hänen töitään on niin yksityisissä kuin julkisissakin kokoelmissa. Leikillisyys ja maalauksen ilo ovat teoksissa läsnä ja maalauksista voi löytää yllättäviä yksityiskohtia ja symboliikkaa.
Laura Melkinen on kontiolahtelainen kuvataiteilija ja taidemaalari. ”Valmistuin ensin yliopistosta metsänhoitajaksi 1999, kuvataiteilijaksi 2005 ja jatkoin kuvataiteen ylempään tutkintoon 2015. Olen toiminut vapaana taiteilijana, kuvataiteen opettajana sekä alan yhdistys- ja luottamustehtävissä. Työskentelen suurikokoisten maalausten sekä ajoittain taideprojektien ja yhteisötaiteen parissa. Olen Taidemaalariliiton ja Joensuun Taiteilijaseuran jäsen. Minua kiinnostaa maalaamisen tilallinen luonne ja teokseni ovat kehittyneet pikkuhiljaa ulos perinteisestä taulumuodosta. Kiinnitän arjessa huomiota pieniin, kiinnostaviin yksityiskohtiin, jotka nostan taiteessani esille ja tarkastelun kohteiksi. Tärkeintä maalaamisessa ovat maaliaineen ominaisuudet, valo ja väri.”
2020:
1.7.-2.8.
Avajaiset 30.6. klo 18-20
Jasmin Anoschkinin veistokset ovat kuin jostain vieraasta maailmasta tupsahtaneita satuhahmoja. Leikkisten ja hellyttävien, mutta kuitenkin itsevarmojen hahmojen rouheus ja expressiivisyys antaa hahmoille rutkasti luonnetta, samoin kuin niille ominainen hurmaava vinksahtaneisuus antaa niille omanlaisensa persoonallisuuden, joista katsoja voi löytää samaistumispintaa suhteessa omaan elämäänsä. Anoschkin on valmistunut Kuvataideakatemiasta Kuvanveistonosastolta vuonna 2004. Hänellä on ollut useita yksityisnäyttelyitä Suomessa gallerioissa ja taidemuseoissa, sekä yksityisnäyttelyitä Suomen ulkopuolella Madridissa, Lontoossa, sekä New Yorkissa. Hänen teoksiaan on useissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa.
Sampsa Sarparannan maalausten myötä gallerian seinille rakentuu aivan toisenlainen, realistisempi, tummanpuhuvampi todellisuus. Sarparannan maalaukset ovat suoria ja usein poliittisesti kantaaottavia ja provokatiivisia. Aiheisiin ovat kuuluneet niin Sudanin nälkää näkevät kuin Turun makeistehtaan irtisanotut työntekijät, mutta yhtälailla henkilökuvat ja arkiset välähdykset taiteilijan lähipiiristä. Helsingin Sanomat kutsuikin Sarparantaa loistavaksi arjen ihanan kauheuden kuvaajaksi (tammikuu 2011). Hänen töitään on mm. Kiasman, Turun kaupungin ja Salon taidemuseon kokoelmissa.
5.8.-30.8. JENNI TUOMINEN, NELLI NIO, TIINA WALLIUS, JUKKA PYLVÄS: Kimara
Avajaiset 4.8. klo. 18-20
Kesän toinen näyttely ”Kimara” koostuu keramiikko Tiina Walliuksen, kuvataiteilija Nelli Nion, graafikko-kuvittaja Jukka Pylvään ja kuvittaja-kuvataiteilija Jenni Tuomisen teoksista. Jokainen heistä omaa vahvan persoonallisen ilmaisutapansa, joissa huumori ja herkkyys on tuntuvasti läsnä.
Näyttely on kuin elämän kimara. Se kertoo ihmisistä, elämästä, luonnosta kunkin taiteilijan oman mielikuvituksekkaan ilmaisun kautta. Näyttelykokonaisuus tuo katsojalleen oivalluksia, ajatuksia ja muistoja.
Näyttelyn kolme tilaa rakentuu maalauksista, keramiikkaveistoksista ja reliefeistä, sekä puulevyille tehdyistä laserkaiverruksista ja puuroboteista.
-Tiina Wallius on Porvoossa asuva ja työskentelevä keraamikko. Hän tuo näyttelyyn keraamisia veistoksia ja reliefejä.
-Nelli Nio on Porvoossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Näyttelyssä tullaan näkemään hänen vesivärimaalauksiaan.
-Jukka Pylväs on Porvoossa asuva ja työskentelevä graafikko-kuvittaja. Hän tuo näyttelyyn puupinnoille laserkaiverrettuja graafisia luontokuvituksia sekä puisia robotteja.
-Jenni Tuominen on Porvoossa asuva ja työskentelevä kuvittaja-kuvataiteilija. Häneltä tulee näyttelyyn maalauksia ja keramiikkateoksia.
2019:
5.6.-30.6. ELÄMÄN ELIKSIIRIÄ – Poimintoja Yrjö Siltalan taidekokoelmasta
Avajaiset 4.6. klo 18-20
Pukkilan eri toiminnoissa vahvasti mukana ollut Yrjö Siltala (1927-2018) oli tunnetusti myös suuri kulttuurin ystävä. Hänen ansiostaan keskellä Pukkilan kirkonkylää on vielä tänäkin päivänä korkeatasoisia näyttelyitä esittelevä Galleria Koivulinna. Hän kierteli aikanaan ahkerasti kesänäyttelyissä, gallerioissa ja museoissa ympäri Suomea etsien uutta ripustettavaa sekä Galleria Koivulinnan, että upean kotinsa Villa Villen seinille. Vuosien saatossa useiden nimekkäiden taiteilijoiden työt päätyivät Siltalan seinille, muodostaen lopulta mittavan kokoelman.
Kokoelmasta löytyy useita kovia nimiä Suomen taidekentältä, mukana on teoksia mm. Kuutti Lavoselta, Tapani Raittilalta, Tuulikki Pietilältä, Outi Heiskaselta, Nikolai Lehdolta, sekä tietenkin myös pukkilalaisen taiteilijan Hannu Rönkkösen tuotantoa. Nyt myös suurella yleisöllä onmahdollisuus tutustua näihin teoksiin Galleria Koivulinnassa.
3.7.-28.7. ILONA CUTTS: Aika ja Ajattomuus
Avajaiset 2.7. klo 18-20
Viime vuosina aika ja ajattomuus on ollut esillä maalauksissani. Lineaarisen ajan rinnakkaisuus henkiseen aikaan. Se on näiden kahden aikakehyksen välissä oleva tila, joka kiehtoo minua. Uskon, että on olemassa rinnakkainen maailma, joka ei ole aivan konkreettinen, mutta tiedämme sen kuitenkin olevan läsnä intuition kautta. Tämä ”vaihtoehtoinen maailmankaikkeus” tai ”toinen ulottovuus”, on paikka johon pääsemme unien ja meditaation kautta. Tunnen jatkuvan yhteyden henkiseen maailmaan ja kuinka he luovat minuun kontaktia unien ja visioiden kautta.
Kiinnostukseni kohteena on rakkauteni eläimiä ja luontoa kohtaan. Kyseenalaistan mikä on ihmisen nykyinen suhde luontoon ja miten voisimme parantaa sairaan maailmamme. Koen ihmisenä sekä taiteilijana olevani erittäin herkkä ja aistillinen. Suurin toiveeni olisi pystyä parantaa maailmamme kaikesta kivusta ja sairaudesta. Vaikka en siihen kykenisi, haluaisin kuitenkin ajatella niin että teoksieni kautta luon yhteyden tuntemattomaan joka loisi parantumisen voiman.
Muutama kuukausi minuun otti yhteyttä utelias 8-vuotias suomalainen tytto nimeltään Alisa joka oli nähnyt teoksiani Keravan Taidemuseossa. Maalaukseni sanoma kiehtoi häntä niin että kysyin häneltä, haluaako hän mallikseni. Niinpä hänestä tuli muusani ja esiintyy uusissa teoksissani.
31.7.-25.8.
PETRI MERTA: Värikkäitä kohtaamisia (maalauksia)
AKI SUUTARI: Turhuuden kuninkaita (veistoksia)
Avajaiset 30.7. klo 18-20
”
PETRI: Kesänäyttelyn pitäminen perinteikkäässä Galleria Koivulinnassa on hieno tilaisuus muuttua itsekin osaksi paikan kuvataiteen historiaa. Kuvataiteen tekeminen ja sen asettaminen esille on aina yhtä jännittävä tapahtuma. Töiden värit ja muodot muuttuvat ja elävät valaistuksen, paikan ja atmosfäärin mukaan – valoisaan kesäaikaan tällä on aivan erityinen merkityksensä. Tunnista toiseen, päivänkierron myötä teokset tuntuvat elävän omaa elämäänsä luonnon ja lehtipuiden ympäröimän gallerian seinillä.
Kuvataiteilijan tehtävänä on tavoittaa jotakin olennaista omasta ajastaan. Kuvani liikkuvat herkällä rajapinnalla tiedostetun ja tiedostamattoman välimaastossa. Niiden spontaanisuus, muodot ja elävät värit tuovat kohtaamisista itsellenikin esiin jatkuvasti yllätyksiä.
Jokainen kuvani on perimmältään arvoitus – ne testaavat, olenko ymmärtänyt tulkita tätä aikaa ja siinä liikkuvia teemoja riittävän herkästi. Entä synnyttävätkö kuvani itseni lisäksi vastakaikua myös katsojassa? Jokainen katsoja voi miettiä itse kuvieni äärellä, että onko näillä värikkäillä kohtaamisilla hänelle syvempää merkitystä vai jäävätkö ne vain ohikiitäviksi hetkiksi ajan virrassa.
AKI: Teosteni hahmot ovat turhuuden kuninkaita. Ne kuvaavat ihmishahmoja, jotka ovat jääneet kiinni itseään vahingoittaviin ja elämää rajoittaviin asioihin. Asioihin, joita olisi helppo muuttaa, mutta tottumus ja laiskuus ovat vallanneet elämän. Osalle hahmoista turhuuksista on kasvanut jopa ylpeyden aihe. Syy, jolla voi perustella staattiseksi jämähtänyttä elämäntilannetta.
Kuninkaiden aiheina voi olla esimerkiksi status. Tietyn brändin tuotteita ostamalla ihminen omaksuu sen edustaman elämäntyylin ja arvot. Tuhlailevasta ja esineiden ympärillä pyörivästä elämästä kasvaa ”kruunu”. Tilanne, jossa elämä koostuu rahan ansaitsemisesta ja ostamisesta, tietyn elintason ylläpitämisestä.
Me ihmiset olemme hyviä valehtelemaan itsellemme ja totumme helposti vallitsevaan tilanteeseen, vaikka se olisi korjattavissa ja elämänlaatu parannettavissa. Teosten musta huumori ja näyttävyys herättävät meitä tutkimaan omaa elämäämme ja omia ”turhuuden kruunujamme”. Mitkä asiat sitovat meidät huonoihin elämäntilanteisiin ja haitallisiin asioihin ja miten voisimme korjata tilanteen?
.
2018:
6.6.-24.6. Katja Härkki: UNENOMAISIA NÄKYJÄ
Avajaiset 5.6. klo 18-20
”Maalauksiani kuvailisin unenomaisiksi ja lyyrisiksi näyiksi. Ne ovat suoran havainnon ja mieleeni painuneiden jälkien yhdistelmiä. Maalauksissani käsittelen usein meidän ajallista ja fyysistä kokemusmaailmaamme, sekä ihmisen suhdetta luontoon ja historiaan. Vaikuttava luontokokemus tai some-maailman kuvavälähdys saattavat esittäytyä minulle mieltäni kiehtovina havaintoina. Maalaan yhdistäen ja rinnastaen havaintoja välillä oudollakin tavalla keskenään. Näin myös esitän maalausteni avulla kysymyksiä näkyvästä ja ei näkyvästä, sekä niiden merkityksistä. Toisiinsa rinnastamani havainnot saattavat katsojan tulkinnassa ja viitekehyksessä muodostaa uuden assosiaation, herättää tunteen tai muiston.
Koivulinnan kesässä minulla on esillä tuoreita maalauksia viime ja tältä vuodelta. Unenomaisia näkyjä näyttelyn akryylimaalaukset ovat harmonisin värein maalattuja kuvasommitelmia ihmisten ja eläinten kohtaamisista mytologioiden ja jumaltarustojen kautta. Luonnossa erityisesti puut ovat kiehtoneet minua aina. Niiden viivaisten oksistojen ja tuuheiden muotojen muodostama kauneus. Puiden rauhoittavat ja kuiskivat äänet – mutta toisinaan myös pauhu. Nuo lyyriset havainnot ovat levittäytyneet maalauksiini kevyin ja raskain pensselinvedoin.”
27.6.-15.7. Mervi Lakkala & Terhi Kaakinen: MAHDUNKO MAAILMAAS?
Avajaiset 26.6. klo 18-20
MERVI:
Mahdunko maailmaas?
Mahdunko maljakkoon tai ruukkuun, väriskaalaan, aiheeseen, ajankuvaan, tai edes maalauspohjalle?
Maalaan sitä.
Mahtuuko taulut autoon, säilytykseen, näyttelyyn tai seinällesi? Tai mahdunko edes maalaamaan?
Maalaan silti.
Tai mahdunko edes maalariksi, mistäs sen tietää ennenkuin maalaa…
Maalaan juuri siksi.
Terhi:
Veistän maalattuja, väritettyjä puuveistoksia, joiden aiheet kumpuavat omasta perheenäidin arjestani raastavuudessaan ja hauskuudessaan. Veistoksissani on elämän kirjo monine tunnelmineen, iloine ja kiukkuineen. Teosteni pohjavire on positiivinen ja iloa tuottava. Todellisuus ja sadut saavat temmeltää veistoksissani yhtä vapaasti ja rinnakkain. Aiheet syntyvät vaikkapa lautapelien peluusta, ihmisten keskinäisistä riidoista tai roolileikeistä. Yhtä tärkeitä kuin yksittäiset teokset, ovat teosten väliset suhteet ja niiden muodostamat tarinat.
Nautin puun veistämisen fyysisyydestä, siitä kun puru ja hiki lentävät. Aloitan veistämisen sähkösahalla, jatkan taltalla, nuijalla, puukolla ja nauhahiomakoneella. Viimeistelen teokset muun muassa vesi- ja puuväreillä. Työskentelytapani on intuitiivinen, tartun prosessissa pulpahteleviin ideoihin ja suunnitelmat usein muuttuvat tehdessä. Työskennellessä ajantaju parhaimmillaan häviää.
18.7.-5.8. Kirsti Tuokko
Avajaiset 17.7. klo 18-20
”Useimmiten maalaukseni naisista ja lapsista kertovat yhteiskunnasta, taloudesta, asenteista ja arvoista ja kuinka itse olen kokenut ajan sodanjälkeisestä pula-ajasta tämänhetkiseen kulutusyhteiskuntaan.
Maalausteni hahmojen sukupuoli saattaa olla myös määrittelemätön.
Maalaan öljyvärillä pleksille Useissa maalauksissa uurran piirrosviivan pleksin pintaan ja maali on pleksin takapuolella. Haluan hyödyntää käyttämäni maalauspohjan kaikki ominaisuudet: laattamaisuuden (uurrosviiva), läpinäkyvyyden ja kiillon.”
8.8.-26.8. Markku Uitto
Avajaiset 7.8. klo 18-20
Maalaaminen on Uitolle henkilökohtainen tapahtuma. Todellisuus näyttäytyy hänen mielestään usein ristiriitaisena, värittömänä ja tasapainottomana. Tämä todellisuus ei riitä: on luotava oma todellisuus, maailma. Siinä maailmassa on mahdollisuus rakentaa komplementtivärien, sommittelun ja muodon sekä olemisen harmoniaa. Aiheet syntyvät ohitse kiitävistä hetkistä samoin kuin onnen tunne, joka on ohitse kiitävä hetki; kevään auringon ensisäteet, paljas jalka kostealla nurmikolla, lapsenlapsen käsi ukin kädessä, läheisen kosketus ja katse, vastaantulijan hymy, juhannussaunan tuoksu jne. Uitto etsii, kokeilee ja karsii mieluusti toisarvoista. Aiemmin Uiton maalaukset syntyivät pitkäaikaisen pohdinnan tuloksina. Nykyään Uitto antautuu jännittävään dialogiin valkoisen kankaan edessä. Välillä työ vie ja välillä Uitto pääsee työn herraksi. Maalarina Uitto ei ole julistaja vaan pikemmin erilaisten tuntojen, tunnelmien ja hetkien tulkki. Uitto on Espoo Art ry:n jäsen.